Vihreiden sosiaali- ja terveyspolitiikka

1. Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää yhdenvertaisemmaksi, vaikuttavammaksi ja kustannustehokkaammaksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluita johtavat vaaleilla valitut päätöksentekijät. Huolehditaan, että sosiaali- ja terveyspalveluista on vastuussa riittävän suuri järjestäjä, joka pystyy aidosti ohjamaan palveluiden yhteensovitusta perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Vahvistetaan hoitoketjuja ja puretaan terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuus.

2. Järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelut lähtökohtaisesti julkisina palveluina.

Uusia toimintatapoja voidaan kuitenkin kehittää yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Asiakkaille ulotettua valinnanvapautta voidaan lisätä rajatusti ja hallitusti kokeilujen kautta. Lopetetaan erikoissairaanhoidon haitallinen julkisten tarjoajien välinen kilpailu. Lisätään läpinäkyvyyttä ja päätöksenteon demokraattisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

3. Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tiiviissä yhteistyössä kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävien palvelujen kanssa.

Panostetaan järjestelmälliseen ennaltaehkäisyyn. Turvataan järjestöjen rahoitus ja toimintamahdollisuudet terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi.

4. Tuodaan vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollon keskiöön.

Siirrytään suoritteiden laskemisesta mittaamaan terveyshyötyä ja sosiaalista hyvinvointia.

5. Kehitetään uusia asiakaslähtöisiä digitaalisia työkaluja ja hyödynnetään uutta teknologiaa palveluiden tuotannossa.

6. Työterveyshuollon painopiste siirretään ennaltaehkäisyyn ja työkyvyn ylläpitoon.

Tavoite 4: Puolustetaan heikoimmassa asemassa olevia

1. Parannetaan lapsivaikutusten arviointia julkisessa päätöksenteossa.

2. Kaikille lapsille ja nuorille taataan riittävä ja laadukas oppilashuolto sekä opiskelijaterveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut koko Suomessa.

Varmistetaan, että oireileva oppilas saa varhaisen ja nopean tuen. Oppilashuollon, terveydenhuollon ja lastensuojelun yhteistyötä tiivistetään. Lastensuojelun resurssit on turvattava siten, että rajoitetaan lastensuojelun sosiaalityön maksimiasiakasmäärä 30 lapseen työntekijää kohden.

3. Helpotetaan mielenterveyspalveluihin ja psykoterapiaan pääsyä.

Lisätään pitkän kuntoutuspsykoterapian rinnalle lyhytterapioita perusterveydenhuoltoon ja psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Nuorelle psykoterapian tulee olla maksutonta.

4. Uudistetaan hankintalakia niin, että haavoittuvien ryhmien välttämättömän avun ja tuen palvelut voidaan jättää kilpailutuksen ulkopuolelle.

Avointa kilpailutusmenettelyä ei tule soveltaa vammaisten ja pitkäkestoisista mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden välttämättömän avun ja tuen palvelujen, kuten asumiseen järjestämiseen.

5. Alennetaan terveydenhuollon asiakasmaksuja.

Terveydenhuollon maksut eivät saa estää kenenkään hakeutumista hoitoon. Vähävaraisten asiakkaiden sairaalamaksujen ulosotot on lopetettava ja palvelut tarjottava heille maksutta. Otetaan käyttöön mekanismi, jolla velkojen kasaantuminen voidaan havaita ja katkaista ajoissa. Yhdistetään lääkkeiden, matkojen ja terveydenhuollon maksukatot ja pienennetään omavastuuosuutta. Lasketaan myös hammashoitomaksut mukaan terveydenhuollon maksukattoon.

6. Parannetaan seksuaalisen häirinnän, fyysisen ja henkisen väkivallan sekä väkivallan uhan tunnistamista, ehkäisemistä ja torjumista sosiaali- ja terveydenhuollossa.

7. Kootaan perhekeskuksiin lasten palvelut neuvoloista ja terveydenhuollosta lastensuojeluun. Tuodaan päiväkoteja perhekeskusten yhteyteen.

8. Siirretään päihdepolitiikan painopiste haittojen vähentämiseen.

Rikoslaissa huumausaineeksi määriteltyjen laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta tai kannabiksen pienten määrien kasvatuksesta omaan käyttöön ei pidä rangaista. Päihdeongelmaisten oikea-aikaiseen kuntoutukseen on kohdennettava lisää resursseja. Alkoholihaittojen ehkäisyssä painotetaan varhaista tunnistamista ja puuttumista. Rajoitetaan riippuvuutta aiheuttavien rahapelien tarjontaa ja parannetaan rahapeliriippuvuuden hoitomahdollisuuksia.

9. Kavennetaan terveyseroja.

Panostetaan sukupuolittuneiden erojen purkamiseen etenkin ennaltaehkäisevän terveys- ja hyvinvointipolitiikan, kuten arki- ja kuntoliikunnan tukemisen kautta. Huomioidaan terveyserojen kaventaminen yhdyskuntasuunnittelussa. Puututaan myös alueellisiin ja sosioekonomisiin terveyseroihin laajalla keinovalikoimalla. Suuremmissa kaupungeissa otetaan käyttöön tarveperusteista lisärahoitusta, jota jaetaan enemmän tukea tarvitseville alueille ja jonka käytöstä päätetään aluetta parhaiten tuntevien kanssa.