Terveys ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen monin tavoin. Väestön ikääntyminen sekä kroonisten sairauksien yleisyys lisäävät ihmisten alttiutta ilmastonmuutoksille.Ilmastonmuutokseen keskeisiä sopeutumistoimia ovat:

  • sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden varautuminen ennakkoon häiriötilanteisiin
  • kansalaisten tietoisuuden lisääminen ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista
  • terveyssektorin tulee seurata aktiivisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia kansalaisiin

Terveyshaitat:

  • Helteet aiheuttavat terveyshaittoja. Helteet lämmittävät rakennukset ja lämpötilat pysyvät korkeina vuorokauden ympäri. Elimistö rasittuu pitkään jatkuvista helteistä. Helleaaltojen tiedetään nostavan kuolleisuutta ja ilmastonmuutos lisää helleaaltojen yleisyyttä, pituutta ja voimakkuutta.
  • Helteen aiheuttamia terveysriskejä voidaan hallita lisäämällä tietoisuutta helteen aiheuttamista terveysongelmista sekä siitä miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä.
  • Liukastumistapaturmat lisääntyvät. Lämpötilan jatkuva vaihtelu lisää liukkautta.

Jäisen maanpinnan peittyessä veteen tai lumeen on liukastumisriski erittäin suuri. Liukastumistapaturmat aiheuttavat murtumia, venähdyksiä ja mustelmia.

  • Vanhuksilla murtumien paraneminen on hitaampaa ja erityisesti lonkkamurtumat ovat riski ennenaikaiselle kuolemalle.
  • Työikäisten murtumista aiheutuu yhteiskunnalle taloudellisia kustannuksia pitkien sairauspoissaolojen vuoksi.
  • Rakennusten kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat lisääntyvät lämpenemisen ja lisääntyneiden sateiden myötä. Ihmiset altistuvat sisäilmaongelmille rakennusten kosteusvaurioiden vuoksi. Astmaan ja muuhun hengitystieoireiluun sairastuu yhä useampi henkilö. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi tällä sairastelulla on suuria taloudellisia vaikutuksia mm. oireilun, sairastelun, töissä poissaolon, sairauksien tutkimisen, työkyvyttömyyden tai työkyvyn menettämisen vuoksi.
  • Vesiepidemiat lisääntyvät. Lämpötilan nousu, rankkasateet, tulvat ja lisääntynyt sateisuus lisäävät vesien mikrobien määrää. Erityisesti kampylobakteerit ja norovirus viihtyvät vesissä lämpötilan noustua.
  • Raakaveden laatu heikkenee ja tämän vuoksi veden puhdistamiseen ja desinfiointiin kuluu aiempaa enemmän resursseja.

Vesihuoltolaitosten talousveden toimenpideohjelman (Water Safety Plan, WSP) tarkoitus on tunnistaa ja hallita riskejä talousveden laadun turvaamiseksi.

  • Vedenjakelun toimintahäiriöt voivat aiheuttaa veden välityksellä leviäviä infektioita. (sähkökatkokset saattavat vaikuttaa vedenjakeluun)
  • vektorivälitteiset infektiosairaudet lisääntyvät. Tauteja levittävät eniten hyönteiset (hyttynen, kirva, kärpänen) ja puutiainen. Ilmaston lämpeneminen edistää ko. eläinten leviämistä suuremmalle alueelle sekä aktiivisuutta. Lisäksi taudinaiheuttajat leviävät tehokkaammin.
  • Puutiaisten levinneisyys Suomessa lisääntyy ja sen myötä puutiaisten levittämät taudit borrelioosi ja puutiaisaivokuume lisääntyy Suomessa.
  • Myyrät levittävät Puumalavirusta. Ilmaston lämpeneminen saattaa vaikuttaa myyrien lisääntymisolosuhteisiin ja sitä kautta lisätä myyräkuumeen yleisyyttä kansalaisissa.
  • Muuttolinnut levittävät merkittävästi ihmisten ja eläintentauteja. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa lintujen elinalueisiin. Lintujen levittämät taudit saattavat lisääntyä ilmaston lämpenemisen seurauksena.
  • Parasiittien kehittyminen ja leviäminen luonnossa saattaa lisääntyä leutojen talvien ja kosteiden kesien ansiosta.
  • Malarian, denguekuumeen ja chikungunyan leviäminen uusille alueille ilmaston lämpenemisen myötä on uhka ihmisten terveydelle
  • Tärkeä on lisätä kansalaisten tietoisuutta puutiaisen ja muiden infektiotautien tartunnan ennalta ehkäisystä
  • Allergiaoireet saattavat lisääntyä siitepölykauden pidentymisen myötä
  • Metsäpalot saattavat lisääntyä. Lisäksi Suomeen saattaa kulkeutua tuulten mukana toisista maista metsäpalojen ilmansaasteita.
  • Lisääntynyt pimeys sateiden, pilvisyyden ja lumen vähyyden myötä saattaa lisätä masentuneisuutta. Kirkasvalolamppujen käyttöä suositellaan.
  • Salmonellan odotetaan lisääntyvän ilmaston lämpenemisen myötä. Suomessa on hyvä hygieniataso ja sen vuoksi elintarvikeperäisten epidemiat ovat epätodennäköisiä.
  • Maatalouden kasvinsuojeluaineiden käyttö saattaa lisääntyä. Kasvavan satamisen myötä kasvinsuojeluaineiden huuhtoutumisen vesistöihin ennustetaan lisääntyvän.